Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

FM Mauri Junttila

 

Syyksyn 2018 tarinaa

 

Riihenpuinti oli Suomessa satojen vuosien ajan eniten käytetty ja paras tapa erottaa jyvät korsista. Tyrnävän Korvenkylässäkin puivat perinteistä lämmitettävää riihtä vielä 1900 – luvun alussa.

 

Korvenkylästä

 

Tyrnävän Korvenkylän vanhin maarekisteriin merkitty talo oli ollut Vanhatalo (nyk. Niemelä). Se oli ollut maarekisterissä ja kartoissa rekisterinumerolla 1:19. Vanhatalo oli erotettu aikoinaan lähes koko Korvenkylän omistaneesta Tyrnävän kirkonkylän Konttilasta vuonna 1887.

 

Keskitalo (1:20) oli seuraavaksi vanhin talo Korvenkylässä. Uusitalo (1:21) oli seuraavaksi vanhin. Noissa taloissa oli ollut perinteinen puimiseen tarkoitettu lämmitettävä riihi käytössä vielä 1900 - luvun alussa.

 

Vanhantalon vuonna 1887 Konttilan talosta ostanut ja omaksi taloksi erotuttanut Antti Tolonen oli ollut ammatiltaan seppä. Hän oli ollut lähtöisin kaukaa Kainuusta. Antti Tolonen oli toiminut seppänä Tyrnävällä. Hän oli avioitunut Tyrnävän Ängeslevän kylän erään talokkaisiin kuuluneen Elsa Suorsan kanssa. He olivat sittemmin ostaneet Korvenkylän Vanhantalon yhteiseksi kodikseen ja maatilakseen.

 

Olisiko Vanhantalon paikalla jo varhaisemmin ollut eräs Konttilan karjamajoista? Sellaisia oli ollut vanhaan aikaan Tyrnävän Korvenkylässäkin. Toloset olivat ostaneet Vanhantalon eräältä Konttilan talokassukuun kuuluneelta Jaakko Konttilalta. Olisiko Jaakko asunut mökissä/talossaan jo ennen Tolosia? Vai olisiko hän asunut siellä eräässä Konttilan silloisessa vaatimattomassa karjamajassa?

 

Antti ja Elsa Tolonen elivät Tyrnävän Korvenkylässä talokkaiden lailla. Heillä oli ollut siellä kookas talo isoine rakennuksineen. Heillä oli ollut myös hevosia ja tuottoisa lehmikarja. Tolosilla oli ollut palvelusväkenä muutamia piikoja ja renkejä.

 

Erään tarinan mukaan: Esimerkiksi kerrattain, kun Vanhantalon emäntä Elsa Tolonen oli käynyt nostamassa rahoja Tyrnävän pankeista, hän oli kysynyt kyydittäjäkseen naapurin tytön Pasasen Annin. Tämä naapurin tytär oli käyttänyt silloin tällöin Elsa emäntää asioilla Tyrnävällä. Anni Pasanen (1900 – 1989) oli myöhemmin ollut sukunimeltään Junttila avioliiton kautta.

 

Riihikin saattoi palaa

 

Silloin tällöin ikävästi tulen saaliiksi joutuneille riihille pyrittin valitsemaan sopivin paikka talon pihapiiristä. Pihat rakennuksineeen oli rakennettu vanhaan aikaan neliön muotoon. Ihmisten pahojen keskinäisten riitojen, heimosotien, vanhan ajan sotien aikana rakennusten sijoitustapa oli auttanut myös linnoittumaan talon rakennusten hirsikehään kuin puolustautuakseen.

 

Rakennustapa oli suosittu tapa vanhaan aikaan suojaksi myös metsien eläimiltä. Helpompi oli talonväenkin ollut pitää silmällä sisäpihalla oman väen lapsukaisia ja myös sikapossuja, kanoja jne.

 

Ennen oli yleisesti paimennettu lehmiä ja hevosia metsälaitumilla ja luonnonniityillä. Ne oli tuotu kotiin yöksi lypsettäviksi ja suojaan. Sisäpihat olivat siinäkin suhteessa olleet hyväksi havaittuja.

 

Talon riihi oli usein ollut neliömäisen pihapiirin kehän ulkopuolella. Sen syttyessä palamaan, tuli ei levinnyt hetkessä kaikkiin talon pihapiirin rakennuksiin. Se myös oli ollut merkittävä näkökohta.

 

Savusauna oli usein myös ollut maatalon muun rakennuskehän ulkopuolella. Savusaunoja paloi ennen melko usein. Monin paikoin savusauna ja riihi oli ollut sama. Niitä käytettiin vain eri tarkoituksiin.

 

Riihtä puimaan

 

Riihenpuinnissa saimme nauttia kesän viljasadosta. Riihen orsille oli kerätty kuivumaan pelloilta kerättyä ruista, ohraa, vehnää ja kauraa. Riihtä lämmitettiin, että jyvät irtoaisivat helpolla korsista. Puitavan viljan kuivaamisella oli paljon merkitystä. Kuiva vilja säilyi hyvin aitoissa.

 

Riihen puinti oli ollut raskasta työtä. Raskasta raatamista oli ennen ollut kaikki maataloustyö. Raskasta työtä tehtiin pitkiä päiviä. Työtä tehtiin aamusta iltaan. Taukoja ei juuri työväellä ollut.

 

Vilja oli koottu käsivoimin pelloilta sirpeillä ja viikatteilla niittäen. Ne olivat sidottu lyhteille. Lyhteet olivat olleet pelloilla kasoissa, kuhilailla. Ne kuivasivat niissä lisää. Syksyllä saattoi toisinaan olla lähes helteisiä poutapäiviä. Sehän oli ollut vain hyvä asia talonpojille, että saivat kuivia jyviä aittaan. Kuivat oljet oettiin myös talteen ja käyttöön pitkän talven aikana.

Lyhteet kerättiin talon riiheen. Niitä keräiltiin tavallisesti pelloilta erilaisten hevosten vetopelien avulla. Saatettiin kantaa käsinkin hevosten puutteessa. Riihessä lyhteet aseteltiin lattialle tähkäpäät vastakkain. Niitä hakattiin käsivoimin varstoilla tai vain puukepeillä.

 

Ensimmäinen työvaihe riihenpuinnissa tuotti vain roskaisen, ruumenisen kasan riihen lattialle. Aloitettiin jyväkasojen puhdistaminen. Jyiä heiteltiin, viskottiin esimerkiksi puulapiolla muutamien metrien päässä ollutta vastapäistä riihen seinää kohden. Painavat jyvät lensivät vastapäisen seinän luo, kevyet roskat ja ruumen putosivat välille. Menetelmää toistettiin kunnes oltiin tyytyväisiä työntulokseen. Sitten puhtaat riihentuoksuiset jyvät vietiin aittaan. Niitä haettiin sieltä ihmisten ja eläinten ravinnoksi, ruuaksi.

 

Viljakauppaakin oli ollut kauan, mutta sangen vaatimatonta se oli ollut. Viljasta valmistettiin esimerkiksi paljon olutta jano- ja ruokajuomaksi. Vanhaan aikaan olut oli ollut tärkeä ihmisten juomana ja ravintona. Maitoa ja piimää oli ollut vain kasvaville lapsille.

 

Oluen myyntiin valmistaminen oli ollut hyvin vanha tapa talonpojille. Sillä he saivat tarpellista rahaa esimerkiksi veronmaksuun. Rahaa tarvittiin jo vanhanaikaisen vaihdantatalouden aikaaan.

 

Viljan puintia 1950 – luvulla

 

Sitten elettiin 1950 - lukua. Maatalous oli kokenut suuria muutoksia. Viljaa leikattiin paikoitellen edelleen hiukan sirpillä ja viikatteilla. Perinteiset lämmitettävien riihten puinnit leipäviljan takia olivat jo siirtyneet kauas historiaan.

 

Puimakoneita oli silloin paljon työn touhussa talojen pelloilla ja puimaloissa. Kyliin oli perustettu puimaosuuskuntia. Kylän useampi talo yhdessä oli hankkinut kalliin yhteisen puimakoneen ja maamoottorin. Puimakoneina oli ollut esimerkiksi Esa ja Teijon Tarmo nimisiä. Maamoottoreina, puimakoneiden voimanlähtenä oli toiminut esimerkiksi yksisylinteriset Olympia ja Wickström. Ne olivat olleet suomalaisvelmisteisia yksitahtisia moottoreita. Ne käyttivät polttoaineenaan petroolia.

 

Olympia oli ollut ns. kuulamoottori. Polttoainetta sylinterissä ei sytyttänyt sytytystulppa, vaan paine ja kuumuus. Sylinterin paksu yläosa oli kuumennettu puhallusampulla kuumaksi. Sitten, vain pyöräytettiin rivakasti mamoottorin kammesta. Se alkoi puksuttaa nätisti. Yksitahtisen äänellä se puksutti. Paine ja kuumuus sytyttivät petroolipolttoaineen vanhan ajan maamoottorin sylinterissä.

 

Puimaloita rakennettiin taloihin. Niihin kerättiin puitavaa viljaa pelloilta. Puimakone oli siellä katon alla maamoottorin kanssa. Olkia kerättiin puimalaan tai kookkaseen ulkoläjään. Jyvät vietiin aittaan.

 

Oli ennen 1950 luvulla ollut paljon myös sitä tapaa, että puimakone oli pellolla puintipaikallaan. Viereen ajettiin pellolta seipäiltä ja kuhilailta puitavaa viljaa. Kun, jokin peltovainio oli selvitetty, niin puintityö jatkui seuraavalla vainiolla.

 

Puimaosuuskuntien puimakone moottoreineen kiersi vuorollaan puimaosuuskunan talot. Tavallisesti puimaosuuskunnan puimatyömailla oli paljon väkeä. Se oli suuri etu väkeä tarvitsevassa työssä.

 

Oli 1950 – luvulla jo jonkin verran leikkuupuimureita. Ne olivat pieniä ja vaatimattomia. Leikkuupuinnissa oli vaivana jyvien säilyminen. Oli olemassa jonkinmoisia pieniä lavakuivureita.

 

Leikkuupuinti muuti paljon muotoaan 1970 – luvulla. Esimerkiksi Fahr leikkuupuimurilla yksi mies pui päivässä hehtaarin toisensa jälkeen. Oli jo olemassa korkeita siilomaisia helposti polttoöljyllä toimivia kuivureita. Se helpotti, kun punnit tehtiin koneilla ja irtoviljana. Yksi mies keräsi päivässä viljaa valtavavia määriä. Hän keräsit viljaa todella suuria määriä isoille ihmis - tai eläinmäärille.

 

Lähteitä:

 

Ahti Pasanen (1897-1970).

Anni Junttila os. Pasanen (1900-1989).

Oiva Junttila (1922-2001).

Kalervo Junttila (1927-2014).

 

http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/peltoviljely/kasinpuinti.htm

https://fi.wikipedia.org/wiki/Puinti

https://fi.wikipedia.org/wiki/Riihi

http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/peltoviljely/riihi.htm

https://sites.google.com/site/tyrnaevaenkorvenkylae/

http://tyrnavakorpi.suntuubi.com/

http://tyrnavakorpi.blogspot.com/

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/vanhan-korjuuteknologian-huipennus-leikkaa-viljan-ja-sitoo-lyhteiksi-katso-video-1.127973

https://www.laineranta.fi/?x118281=231813

https://www.sarka.fi/wp-content/uploads/2014/02/Laari2013_vedos3.pdf

https://www.koneviesti.fi/artikkelit/artikkeli-1.208094#

https://maatilanpellervo.fi/2013/12/05/kauraa-siivekkaille-kuluttajille/

https://www.napsu.fi/vastaukset/kysymys/45975

https://www.google.fi/maps/uv?hl=fi&pb=!1s0x4681bbafddf55ad5:0x328237f74125ff3f!2m22!2m2!1i80!2i80!3m1!2i20!16m16!1b1!2m2!1m1!1e1!2m2!1m1!1e3!2m2!1m1!1e5!2m2!1m1!1e4!2m2!1m1!1e6!3m1!7e115!4shttps://lh5.googleusercontent.com/p/AF1QipOGgaLKoZ93U1zeo0Ha07flmkNVkl6jsJUVRFrz%3Dw284-h160-k-no!5stemmeksen+kotiseutumuseo+-+Google-haku&imagekey=!1e10!2sAF1QipOGgaLKoZ93U1zeo0Ha07flmkNVkl6jsJUVRFrz&sa=X&ved=2ahUKEwiZk5TOwrLdAhVBiiwKHZUOB54QoiowDnoECAoQCQ

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuulamoottori

https://www.youtube.com/watch?v=On_y-UPVWwA

 

 

©2018 layout213 - suntuubi.com